LÄHTEISTÄ HISTORIAKSI -ARKISTOTYÖPAJA

Body

Työpajan kesto 60 min – useamman oppitunnin kokonaisuus, riippuen ohjeista. Työpajassa tutustutaan museon historiallisiin lähteisiin ja harjoitellaan tulkitsemaan niitä. Lähteiden perusteella menneisyydestä kirjoitetaan pienryhmittäin tai itsenäisesti lyhyt tarina. Pajassa käytetyt arkistolähteet käsittelevät sadan vuoden takaista sisällissodan aikaa Espoossa henkilönäkökulmasta. Paja sopii yläkoulu- ja lukiokursseille, joilla halutaan tutustua monilukutaitoa vaativaan lähteiden tulkintaan. Oppilailla tulee olla laite, jossa on verkkoyhteys. 

Työpajaan valitut lähteet kertovat kaikki oman tarinansa Suomen sisällissodan ajasta Espoossa. Espoon valkoiset siirtyivät hyvin nopeasti sodan alettua maan alle ja Kirkkonummen suurille maatiloille punaisten ottaessa hallinnan. Espoossa käytiin vain yksi taistelu sodan aikana. Valkoisia auttamaan tulleet saksalaiset taistelivat parin tunnin ajan punaisia vastaan Leppävaarassa rakenteilla olleilla linnoituslaitteilla huhtikuussa 1918. Saksalaiset voittivat ja seuraavana päivänä valtasivat Helsingin punaisilta. Sota loppui noin kuukauden kuluttua valkoisten ja saksalaisten voittoon. 

Espoon kaupunginmuseo keräsi ja kokosi yhteen sisällissodan aikaan liittyviä lähteitä Espoo sisällissodassa -hankkeen aikana Suomi100-juhlavuonna 2017. 

 

TYÖPAJAN OHJEET

Jokainen pienryhmä tai opiskelija saa yhden lähdeaineiston tutkittavakseen. Opettaja voi määritellä kuka tutkii mitäkin lähdettä. Osa lähteistä on lyhyitä, osa vaativampia. Riippuen käytettävissä olevasta ajasta voidaan osa lähteistä hyvin jättää käsittelemättä ja valita vain lyhyimmät. Pienryhmissä voidaan jakaa tehtäviä opiskelijoille, niin että yksi tutustuu henkilöihin, toinen paikkoihin jne. Työpajan voi tehdä yhdessä tai kahdessa oppitunnissa tai käyttää sitä pidemmän opintokokonaisuuden pohjana. Opettajan on määriteltävä työpajan kesto, se miten tehtävät palautetaan ja voivatko kaikki tutustua lopussa toistensa lähteisiin ja tarinoihin. Oppilaiden lähteet sijaitsevat erillisellä sivulla täällä. Opettajalle tiedoksi, mihin lähteet liittyvät:

 

  1.  Mehtosen veljekset Kauklahti - punaiset Tampereella sodassa kaatuneet veljekset
  2.  Palmun perhe - isä ja poika kaatuivat Leppävaaran taistelussa, Valo Palmun haastattelun litterointi
  3.  Heinrichsin veljekset - nuoret miehet Kauniaisten huvilayhdyskunnasta, jotka lähtivät jääkäreiksi Saksaan
  4.  Juselius ja Lindahl – kirje Helsingistä piileskelevälle valkoiselle ystävälle
  5.  Lauri Jokinen ja Lyyli Jokinen - kaatunut punainen
  6.  Annukka Koskinen - silminnäkijä I ms ajalta
  7.  Von der Golz - saksalaisen upseerin kiitoskirje


1.    ENSIHAISTELU

Ottakaa selvää lähteestä selailemalla, katselemalla ja lukemalla. Pohtikaa lähteeseen tutustuessanne seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä aineisto on kyseessä? 
  • Kuka aineiston on luonut? 
  • Mitä käyttötarkoitusta varten lähde on syntynyt? 
  • Onko käyttötarkoitus vaikuttanut siihen, millä tavalla lähteessä kuvaillaan tai ilmaistaan asioita?
  • Kenelle aineisto on tehty? 
  • Miksi aineisto on säilynyt? 
  • Mistä aineisto kertoo? 
  • Voiko aineistossa olla virheitä? 
  • Onko lähde ensikäden lähde vai toisen käden lähde?

 

2.    PERUSTIETOJEN KIRJAUS

Kirjoittakaa ylös lähteestä saamienne tietojen perusteella

  • Mikä lähde on (esim. päiväkirja tms.)?
  • Kuka lähteen on luonut (sukupuoli, ikä, paikkakunta)?
  • Mistä lähde kertoo?
  • Mikäli edellisiin kysymyksiin on mahdoton vastata lähteen ja koulussa opitun perusteella, saa verkkoa vapaasti hyödyntää!

 

3.    LIHAA LUIDEN YMPÄRILLE

Kontekstin etsiminen ja tietojen täydentäminen. Tässä kohtaa on tarkoitus luoda lähteelle tarina ja kytkeä se osaksi laajempaa kuvaa Suomen sisällissodasta. Olette nyt selvittäneet alustavasti mistä on kyse. Mitä tietoja tarvitsette, että voitte kirjoittaa lähteenne perusteella historiatarinan? Hyödyntäkää kaikkea koulussa oppimaanne ja yleissivistystänne. Myös verkkoa voi vapaasti hyödyntää! Käyttäkää historiallista mielikuvitustanne!

  • Kuvia? Etsikää lähdettä valottavia tai se tekijästä kertovia kuvia verkosta Finna.fi -palvelusta
  • Uutisia? Mitä Suomessa ja maailmalla tapahtui samaan aikaan? Etsikää lähteen syntyajasta kertovia sanomalehtiä
  • Kuolemia? Millaisia tappioita lähteen luojan paikkakunnalla oli sisällissodan aikaan? 
    • Googlaa ”Suomen sotasurmat” ja klikkaa ensimmäinen osuma ”Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto”
    • Tutustukaa palveluun ja etsikää paikkakunnan mukaan sisällissodassa kuolleita
  • Jäikö jotain hämärän peittoon? 
    • Etsikää vapaasti mitä vain lisätietoa Google apunanne, muistakaa lähdekritiikki lukiessanne eri verkkosivuja.

 

4.    LÄHTEISTÄ TARINAKSI

Luonnostelkaa lyhyt max. 4-10 lauseen historiallinen tarina saamienne tietojen perusteella. Älkää jumittuko, jos ette tiedä aiheesta kaikkea. Kirjoittakaa tarina niin etteivät aukkopaikat haittaa. Tarinan tulee kertoa lyhyesti mitä tapahtui, miksi tapahtui, missä tapahtui ja mihin se liittyi ja mitä merkitystä sillä oli. Tarinan tulee olla ns. kansantajuinen.

Esimerkki Espoon kaupunginmuseon eräästä näyttelystä: 
Espoon Luukista kotoisin ollut konttoristi Bertil Juslin oli vauraan maatilan poika suvusta, joka omisti useita suurtiloja Espoossa. Yhteiskunnallisen tilanteen kiristyessä Juslinin sisarussarjan pojille oli luontevaa liittyä Helsingin ja Itä-Uudenmaan suojeluskuntiin.

Helmikuussa 1918 sadat suojeluskuntalaiset pakenivat punaisten hyökkäystä saaristoon. Heistä koottiin noin 400-miehinen Pellingekåren, ja Bertil oli yksi heistä. Joukon oli määrä nousta Pellingin saarella Helsingistä saapuvaan laivaan päästäkseen pois punaisten miehittämältä alueelta. Laiva ei koskaan tullut, vaan sen sijaan Pellinkiin saapui lähes kaksinkertainen määrä punakaartilaisia. Seuranneessa taistelussa sai surmansa muiden muassa Bertil Juslin. Perhe menetti myös toisen aikuisikään selvinneistä pojistaan sisällissodassa, kun Torsten Juslin kaatui Tampereen taisteluissa maaliskuun lopulla 1918. 

 

5.    TEHTÄVIEN PALAUTUS

Lähettäkää tarinanne ja vastaukset tehtäviin opettajalle tai kaikkien luettavaksi opettajan ohjeen mukaan.